Monday.

                          

Voihan maanantai. Täällä on enemmän kuin suuria käynnistysvaikeuksia uuteen viikkoon. Viime viikon loppupuoli ja viikonloppu oli niin ihania päiviä et nyt taas kyllä ahdistaa kun mies lähti taas tien päälle. Valivali vaan mut mie en ikinä totu hyvästeihin, en varsinkaan yhdessä vietetyn ajan jälkeen kun sitä edeltävänä aikana ollaan oltu erossa pari viikkoa. 
Viime viikolla mies pääsi yllättämään meidät ja tuli kotiin kahden viikon reissuilta jo torstaina iltapäivällä. Voi sitä onnea! Perjantaina hänellä oli pikanen muutaman tunnin mittanen työpäivä tässä paikkakunnalla ja oli jo kotona odottamassa kun tultii lasten kanssa kotiin. En osaa sanoiksi ees pukea miten mahtavalta tommoset hetket tuntuu koska se on meille niiiiiiin poikkeavaa arjessa että isimies on läsnä. 

                                

Viikonloppuna juhlistettiin pienesti Halloweenia. Tehtiin herkkuja ja ekaa kertaa meillä oli vähän jännempää tekemistäkin. Tein pikku astioihin käsillä tunnusteltaviksi yllätyksiä. Oli jäävettä, kylmää kaurapuuroa, makaroneja, vesijauhoseosta, nuudeleita jne. Katsoa ei saanu mutta käsin sai kosketella että miltä tuntuu ja arvuutella mitä astiassa oli. Pienimmät uskalsi kokeilla ekan astian ja sit leikki jäi siihen. Säikähtivät vissiin ku isommat kauhisteli miltä asiat tuntui käteen. 
Perinteeseen kuului toki myös kasvomaalausten teko. Lopulta homma meni niin että lapset taiteili aikuisille kaikenlaisia halloween naamoja! Hauskaa kyllä oli. 

                             

Ensi viikonloppua täällä odotellaan jo kuumeisesti koska on Isänpäivä! Meillä on lasten ainakin helppo viikolla pitää lahjat salaisuutena kun ei isi oo ees kotona. Asia on eri sitten perjantaina ja lauantaina että säilyykö salaisuudet vielä viime päivät ennen sunnuntaita. Jänniä aikoja!

Hyvää alkavaa viikkoa!
Stay strong!

*anna*