"Äiti saanks pelata pleikkaa?"

Tabletti. Tietokone. Pleikkari. Xbox. Älypuhelin. Ähkypuhku ja riksrakspoks!

                                      

                              

Joskus ikävöin aikaa omasta lapsuudesta kun vielä leluilla leikittiin myöhäiseen lapsuusikään. Oli kaikenlaiset pihaleikit; kymmenen tikkua laudalla, tervapata, visti, naruhyppelyt, käpylehmät ym. Leikitäänkö näitä tänä päivänä enää? 

Nykyään on kaikenmaailman pelivehkeet ja puhelimet mitkä valtaa tilaa leikkimiseltä. Itse olen työni puolesta jo vuosia sitten joutunut konkreettisesti lapsia opettamaan leikkimään. Siis mitä?? Kyllä kyllä. Se oli hetki jolloin oikeasti pysähdyin miettimään tätä maailmanmenoa. Niin ja siis ymmärrän hyvin että maailma muuttuu ja hyvä niin ettei kaikki junnaa paikallaan mutta siltikin, sen verran fossiilin vikaa miussa taitaa olla että ennemmin suosin leluilla leikkiä ja pihalla olemista kuin pelikoneiden ääressä notkumista. Oonko ihan outolintu?!

                            

Meille hommattiin viime jouluna pleikkari. Ajateltiin että olisi oikea aika se ostaa ja polttelihan isimiestäkin kovin päästä pelaamaan :) Enkä kiellä ettenkö itsekin innoissani jääkiekkoa pelaa. No niin. Siitä alkoi sitten peliajan vahtaaminen. Sen verran natsimutsin verta miussa on että en nyt sentään anna aamusta iltaan töllön äärellä istua ja pelata. Meillä ei pelata joka päivä, joskus saattaa mennä viikkokin että pelikonsolia ei avata. Kun sitten on pelaamisen aika niin se on noin tunti, vähän vaihtelee. Ja oon huomannu sen ajan olevan eskari iässä olevalle just passeli. Helposti alkaa hermoa kiristämään ja kiukuttamaan jos peliaika on ihan rajaton. Ihan muutamia ääritapauksia on ollut että esimerkiksi jääkiekkoa on lätkitty pitkin päivää ja tällainen ääripäivä on ollut vaikkapa sairastellessa. 

                           

Kyllähän päivittäin kuulen kysymyksen: "Saanks äiti pelata pleikkaa?" "Saanks kattoo tabletilta ohjelmaa?" Ihan joskus tekis mieli viskata kaikki vehkeet menemään. Mutta hyvin meillä on jälkikasvu tottunut siihen että jos kielto tulee ni sitten se on siinä. Meillä onneksi lapset (vielä ainakin) tykkää ulkoilla paljon ja pelailla lautapelejä ja palapelejä. Onhan vanhemman aktiivisuudellakin merkitystä, uskon niin. Onhan pelikonsoli tai puhelin hyvä viihdyttäjä ja "lapsenvahti". Mielestäni niin ei kuitenkaan kuulu olla.

                             

"Hyvää" mallia myös myö aikuiset (mie myös) näytetään sillä että istutaan sohvan nurkassa älypuhelin kädessä ja selaillaan päivän uutisia, facebookkia ym. Ite oon pyrkiny (HUOM! pyrkiny) vähentämään some-aikaa lasten läsnäollessa. Ja täytyy myöntää että ei se aina niin helppoa ole. Tätä blogia kirjoittelen pääasiassa iltaisin tai sitten silloin kun lapsilla on omat touhut menossa.
Miusta meillä on vielä hyvin hallinnassa nää asiat mut vähän kyllä hirvittää miten asiat muuttuu kun lapset kasvaa ja saako näistä asioista tulevaisuudessa kuinka paljon vääntää ja kääntää?!?! 

Kivaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua :)

*anna*