Lasten automatkat.

                           

Meillä lapset on tottunu pienestä asti reissaamaan autolla matkoja. Eri puolilla Suomea asuu sukulaisia joiden luona käydään niin pakosta on tullu autolla reissaaminen tutuksi. 

No mitenkäs se sitten sujuu? Tällä hetkellä meiän lapset on siis 7v, 5v & 3v. Tämän hetken top horror-hetket on lähinnä niitä että kysytään jo ekan 30km jälkeen koska ollaan perillä. Selitä siinä sitten että on vielä 300km jäljellä. Tätä kyselyä jatkuu tasaseen niin kauan kun ollaan perillä. Myöskin kinastelut kuuluu asiaan ja tunnelma tiivistyy välillä aika kuumaksi ja sit ei kenelläkää oo kyllä kivaa. Onneks näitä ääritapauksia on aika harvoin. 
Nyt kun lapset on isompia niin autossa istuessa voidaan keskustella koko perheen voimin jo aika isoistakin jutuista ja jokainen osallistuu keskusteluun. 

No entäpä tabletit ja puhelimet? Niitä meiltäkin löytyy ja välillä lapset saa niitäkin katsoa. Ei koko matkaa kuitenkaan. Ja sen verran natsi vanhempia ollaan että jos on kovasti kinaa tai kiukkua niin sitä ei ratkota sillä että annetaan joku vekotin käteen ja sitä saa katsella. Päinvastoin, silloin ne pysyy laukussa ja matkan ajan viihdykettä keksitään muualta. Koululainen esimerkiksi lukee ja tytöt seuraa maisemia tai katselee omia kirjoja. Toki untakin välillä riittää jopa matkan ajaksi, harvemmin toki nykyisin.

                                

Matkan pituudesta riippuen wc- ja ruokatauot on aina paikallaan ja ne on lasten mielestä aina automatkan parhaita tapahtumia. Pikku tauko on kyllä istumiseen hyvä juttu ja vaikka pienet juoksut ABC:n tai muun taukopaikan pihalla auttaa taas jaksamaan matkan tekoa. 

Ylipäätään kyllä matkustaminen sujuu meillä hyvin. Normaalia miusta on että kinaa tulee kun takapenkillä koko jengi istuu. Muistan mie lapsuudestakin kun sisarusten kanssa AINA jostain kinattiin, oi voi niitä aikoja! 
Matkustetaanko teillä paljon? Autolla vai jollain muulla? Miten matkat sujuu? 

*anna*