Valoisat kesäyöt.

                                     

Valoisat kesäyöt on ihania. Ne on kauniita pitkän talven ja pimeämmän kauden jälkeen. On ihanaa kun valoisaa aikaa riittää vuorokaudessa kunnolla. Aamut on ihanan valoisia ja usein aurinkoisia ja illat myös. Kesäiltoina ei edes huomaa kunnolla illan saapuvan koska ei tuu pimeetä samalla tavalla kun syksyllä tai talvella. Tuntuu kuin vuorokaudessa olisi tunteja enemmän. Tosi paljon hyviä ja ihania asioita kesän illoissa ja öissä. 

Miulle vaan tällä kaikella on tänä kesänä ollu myös se kääntöpuoli. Se ei niin kiva puoli. Mie en nimittäin saa öisin kunnolla nukuttua valoisuuden takia. Ekaa kertaa ikinä. Nukahdan kyllä illalla hyvin mutta havahdun jossain vaiheessa yötä ja tadam, eipäs enää uni meinaa tullakaan. Siinä sitten aina pyörin ja hyörin ja yritän pinnistää unta jostakin. Usein tuloksetta.  Aamuyöstä saan muutamaksi tunniksi unen päästä kiinni ja siinä se sitten aina onkin. Aika vajaalla unimäärällä oon viime viikot menny. Päivisin en uskalla nukkua päikkäreitä koska oon ihan varma että se veis ne vähäsetkin yöunet ihan olemattomiin. 

                                  

Mitä tässä nyt sit tilanteelle tekis?? Pimennysverhoja oon miettiny mutta tuntuu aika hassulta ajatukselta et tartteis semmoset tosiaan hankkia jotta sais nukuttua. Kohtahan taas alkaa aika kun yöt pimenee. 

En tiiä mikä miut aina yöllä herättää mutta tuntuu kun ns. halolla päähän joku löis ja oon ihan täysin hereillä. Jään kuuntelemaan lintujen laulua, miettimään mennyttä päivää ja suunnittelemaan tulevaa. Siinä helposti menee tunti jos parikin. Lampaitako pitää ruveta laskemaan ja unimaski silmille laittaa!? Jag vet inte.

*anna*