Minirahtari 💚

                       

Kesäloma oli meillä odotettua aikaa jo senkin takia että minimies pääsisi isin mukaan minirahtariksi. Tämä koko pitkän talven odotettu tapahtuma toteutui eilen 💚 
Voi sitä odotusta ja jännitystä! Miehellä sattui eilen ajoreitti menemään niin että oli mahdollisuus ajaa käymään kotona ja napata kyytiläinen mukaan. Reppuun pakattiin vaihtovaatetta ja unikaverit. Makuupussi ja oma tyyny myös. Oi miten salaa toivoin että ne olisi ollu omat varusteet tulevia päiviä varten mieheni kyydissä. Ehkäpä jonain päivänä! 

Pitkin syksyä, talvea ja kevättä miniväki on ikävöinyt ja itkenyt isin perään. Poika varsinkin. Satoja kysymyksiä siitä milloin isi tulee kotiin? Montako yötä on kun tulee? Onko kauan kotona? Siksipä eilinen myös herkisti koska vihdoin tuon pienen ihmisen unelma toteutui. Saa viettää isin kanssa kahdenkeskistä aikaa. Jutella. Hassutella. Olla rekan kyydissä. Nähdä uusia paikkoja. Kokea uutta ja ihmeellistä. Ja se ilme kun siellä kyydissä poika istui valmiina lähtöön, se sulatti sydämen ❤ 

                         

Illalla soiteltiin kuulumisia ja sain kuulla miten kivaa oli ollut. Jännää mutta kivaa. Ensimmäinen yö rekassa myös oli aika jännittävä ajatus. Makuupussin sisään tuttujen pehmojen kanssa oli kuitenkin hyvä ollut nukahtaa. 
Onhan se mahtava kokemus ja elämys pienelle ihmiselle. Itsekin mieheni kyydissä yhden kesän istuneena muistan miten kivaa ja hauskaa se oli! Näki paljon uusia paikkoja ja kaupunkeja. Ja onhan se oma maailmansa, rahtarielämä! 

Myö nyt vietetään tyttöjen aikaa sitten loppu viikko. Saas nähdä mitä keksitään 🤗
Kivaa keskiviikkoa!

*anna*